Mörkö käänsikin kaikeksi onneksi jälleen kelkkansa ja palasi leikitään!-moodiin. Niinpä Susulla on nyt kokoaikainen, aina touhuun valmis leikkikaveri, jolla on aivan hykerryttävän ihanan pitkät korvakarvat. Niissä voi roikkua ja niitä voi repiä kaikin voimin. Vaikka Mörkö onkin tiukka kasvatuksessaan - liikaa pentu ei saa nenille hyppiä ja säännöt tuntuvat muutenkin olevan selkeät. Silloin leikitään, kun Mörkö haluaa, eikä Susulla ole asiaa vieläkään aina Mörkön rauhaa häiritä. Hauskaa niitä on seurata, kivat kaverukset.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti