OLEMME MUUTTANEET

Susun kuulumiset löytyvät jatkossa osoitteesta http://blog.hulleri.net

Tätä ei enää päivitetä, joten päivitelkäähän linkkinne ja tervetuloa uuteen osoitteeseen :)

Leikkiä koko elämä

Siinä se on - todiste siitä, että kääpiöt leikkivät yhdessä leluillakin. Vähän haparoiden vielä ja pelisäännöt hakusessa, mutta pari sekuntia ne roikkuvat samassa lelussa kynsin ja hampain. Vanhemmallehan se väistämisvuoro tässä pelissä siunaantuu ja Mörkö luovuttaakin vielä aarteet varsin nopsaan.

Vaan onhan niitä muitakin leikkikavereita taas Susulla piisannut. Eilisestä viikkopäivityksestä tippuikin matkasta yksi koirakokemus. Sunnuntaina Susu oli nimittäin tervulaumassa vieraana ja voi miten sillä oli hauskaa! Susua vain neljä viikkoa vanhempi Riimi-tyttö oli ihan mahtava leikkikaveri ja pikkuneidit olivat peuhanneet yhdessä melkein väsymättä. Kyllä se toinen pentu taitaa pennulle parasta seuraa olla. Susu oli tavannut myös Rita-rouvan ja parivuotiaat sisarukset Runon ja Rekon.

Tänään Topin kaksoisolento, Espanjasta kotoisin oleva Ama, oli kylässä. Leikki sujui hienosti ja Mörkökin käyttäytyi mallikelpoisesti. Ehkä Mörkökin rohkaistuu katsellessaan, miten reippaasti Susu viipottaa menemään vieraiden koirien kanssa. Vaikka melkoinen pikkupoliisihan mustiainen on; oli salamana paikalla joka tilanteessa muka niin tärkeänä. Hassu jätkänpätkä.

Taas vähän lisää yläilmoista hätäisesti räpsäistyjä nassukuvia - ei noista muita ilman avustajaa saa!


Nyt täytyy kyllä se yhteinen blogi saada, eihän näitä koiruuksia saa pidettyä erossa millään :) Samoja puuhia kun puuhastelevat.

Viikon varrelta

Eiköhän blogien yhtenäistäminen ole edessä, kun tuntuu tämä kahden blogin päivittäminen olevan vähän turhan vaativa homma. Mietin vielä, millaiseen ratkaisuun päädyn.

Viikon aikana on taas sattunut ja tapahtunut paljon asioita. Susu kasvaa ja kehittyy huristelemaan niin, että kohina vain käy. Painoa on tällä hetkellä sellaiset 5,4 kilogrammaa eli aika samassa tahdissa taitaa pentu leventyä ja pidentyä sisarustensa kanssa. Yksi iso muutos on myös tapahtunut naamavärkissä; nimittäin silmät. Kokosininen silmä on yhtä säihkyvä kuin ennenkin, mutta vasen silmä on tummunut jo aika näpsäkästi puoliksi ruskeaksi. Pari viikkoa sittenhän se oli sellainen syvän tummansininen yläpuoleltaan.


Mitä me ollaan sitten puuhailtu, kasvamisen ja värinvaihdon lisäksi siis? Paljon kaikenlaista. Alkuviikko relailtiin muuten vain, treenailtiin kotosalla kaikkea pientä ja harjoiteltiin yksinoloa. Tiistaina pikkukoira oli ensimmäistä kertaa pidemmän ajan, pari tuntia, yksin ja mallikkaastihan se tuntui sujuvan. Minun huoneessani on turvallista lymytä vaikka lipaston takana tai pötkötellä omassa pedissä. Susu on myös varsinainen Miksi koira hautaa luun? -tapaus; se piilottelee rouhetikkuja ja muita aarteita vilttien, sanomalehtien ja sänkyjen alle. Topi ja Mörkö sitten käyvät aina korjaamassa sadon yksinolon jälkeen.

Keskiviikkona olikin sitten jo vähän enemmän äksöniä päivässä. Aamulla Susu tapasi naapurin Roosa-eurasierin, joka yritti niin innolla tutustua pentuun, että Susu vähän säikähti. Mörkö näytti kuitenkin innokkaasti mallia ja seurusteli siivosti Roosan kanssa, jolloin Susukin uskalsi tehdä lähempää tuttavuutta. Illalla Susu keksi huippuhauskan jutun ja tunki suihkuun mukaan. Siinäpähän tottuu suihkutteluun.

Torstaina sosiaalistuttiin Islon kokoushuoneessa agin alkeiskurssin teorian merkeissä. Susu ei siis agioppiin suinkaan ole vielä menossa, vaan olimme mukana kouluttajan roolissa. Pikku apukouluttaja Susu. Pentu oli kuin kotonaan; vieritteli palloaan, pissi johtojen päälle, jyrsi tuoleja ja tutkimusretkeili ympäri luokkahuonetta. Ihmisiä moikkaili kohteliaan viileästi.

Perjantaina vasta olikin hulinaa! Kisatoimikunta kokoontui meillä, joten oli paljon rapsuttavia naisia ja Veera oli ottanut koiransakin mukaan. Leo- ja Onni-colliet olivat innokkaita leikkisetiä ja varsinkin Leo osoitti vaikuttavaa hoivaviettiä nuolemalla Susun nenunpäästä vaaleanpunaisiin varpaisiin. Eikä siinä vielä collieita kerrakseen - viimeiseksi illalla Susu käväisi pikavisiitillä Roope-collien luona. Roope oli sitä mieltä, että tässähän on nainen minun makuuni, mutta Susu ei astumisyrityksistä piitannut, vaan härnäsi sen minkä ehti. Roopen herkullinen luukin sai osansa hurjimuspennun hampaista, kun koiralapsi yritti kähveltää sen parempiin suihin. Ei meillä olla ahneita, ei...

Lauantain Susu vietti laatuaikaa kotona, kun huitelimme poikien kanssa Varkaudessa agikisoissa. Illalla kävimme kuitenkin jäähallilla haistelemassa sen hajuja. Susu tepotti vapaana hallin käytävillä ja hiljaisella parkkiksella, varsin kuuliaisena ja reippaana pikkutyttönä.

Sunnuntain teema oli yhteistä kivaa. La-su välisen yön Susu ja Mörkö nukkuivat molemmat ensimmäistä kertaa huoneessani. Mörkö pysytteli jalkopäässä turpavärkki kiinni koko yön ja Susu rymysi sängyn alla. Yhtään purinaa ei yön aikana kuulunut! Aamulenkki käytiin samalla kokoonpanolla, molemmat koirat vapaana viilettäen. Tässä asiassa Mörkö on erinomainen opettaja - jos se jotain osaa, niin olla irti. Molemmat viipottivat sekunnissa paikalle, kun kutsu kävi ja namia lensi. Illan Susu napotti jäähallin katsomossa pukuharkkaamme katsoen. Yhden joukkueen kova musiikki sai pennun vähän jännittämään, mutta muuten Susu oli oikein reipas tyttö.

Viime yö ei sujunut ihan yhtä rauhaisasti kuin edellinen. Mörkö kertoi Susulle, että asiaa Mörkön omaan sänkyyn ei ole, ja kun Susu sen uskoi, tilanne rauhoittui hetkessä. Näin sen pitääkin mennä.

Tänään iltapäivällä Susu pääsi bussin kyytiin ja tapaamaan uuden koiratuttavuuden. Bussimatka sujui rauhallisesti torkkuen ja leikit parivuotiaan Sole-espanjanvesikoiran kanssa olivat riemukkaita. Illan päätteksi koukkasimme matkamme vielä Santtu-seropin kautta, mutta Susu tyytyi lähinnä natustamaan Sanelta kesken jäänyttä luunpalaa ja vetelemään sikeitä eteisessä. Kyllä sitä sietää tällaisen päivän jälkeen vähän nukkuakin.

Susun lista

Koonti asioista, joita Susu on nähnyt ja tutkinut. Lista on napattu suoraan Kaimion Pennun kasvatus -kirjasta, ja mielellään saa ehdottaa vielä muitakin tutustumisen arvoisia asioita.

Päivitetty 17.3.2009. Tummenetut ovat nähtyjä ja koettuja asioita.

IHMISET

juokseva lapsi, vauva, mustapartainen mies, möreä-ääninen mies, nainen, pitkä ihminen, vanhus, ihminen sateenvarjon kanssa, lippis päässä, sadeviitta päällä, aurinkolasit päässä, pyörän selässä, pyöratuolissa, rullaluistimilla, rullalaudalla, hölkkääjä, hiihtäjä, uivat ihmiset

KOIRAT

pienet koirat, suuret koirat, parrakkaat, pysty- ja luppakorvaiset, pystyhäntäiset, kippurahännät, runsaskarvaiset koirat, tuhisevat, lyttykuonoiset rodut, mustat koirat, valkoiset koirat, haukkuvat koirat, arat koirat, tavaroistaan tarkat koirat, tappijalkaiset koirat

Nartut:

australianpaimenkoira, belgianpaimenkoira tervueren, b&t-cavalier, ruskea espanjanvesikoira, eurasier, fieldspanieli, kultainennoutaja, labradorinnoutaja, ruskea seropi, snautseri

Urokset:

australianpaimenkoira, belgianpaimenkoira tervueren, b&t-cavalier, kultainennoutaja, keskikokoinen musta seropi, musta espanjanvesikoira, musta keskikokoinen villakoira, mäyräkoira (pentu), pieni parrakas seropi, valkoinen keskikokoinen villakoira

MUITA ELÄIMIÄ

orava, sorsa, hevonen, lehmä, lammas, kissa, lemmikkilinnut, pikkujyrsijät, marsu, kani

YMPÄRISTÖJÄ

ranta, metsä, järven jää, liukas porraskäytävä, portaat, hissi, ostoskeskus, maalaistalon pihapiiri, lentoasema, rautatieasema, tunneli, silta

KULKUVÄLINEITÄ

auto, juna, ratikka, lentokone, linja-auto, moottorivene, soutuvene, kanootti, moottorikelkka, traktori

MUUTA IHMETELTÄVÄÄ

kuljetushäkki, turvavaljaat, suihku, amme tai suihkukoppi, koiran takki, panta, talutin, kynsisakset, imuri, hiustenkuivaaja, televisio, soittimet

Aussietreffailua

Tänään suuntasimme aussietreffeille Liperiin. Mukana olivat Miimi, Unski ja Pami, Hanna ja Jatsi (Patchcoat Palmyra), Aija ja Rini (Hazelmoor Natty Napkin) sekä Hilkka, Kiri (Patchcoat Queenie) ja Wallu (Pyrzillac's Winniepooh). Susulla oli tosi nastaa ja se kulki reippasti isompien mukana. Kodalla Susu bongasi heti samiskaverin Rinin, joka sekin on eriparisilmäinen blue merle, ja tytöt hoitelivat yhdessä metsurin hommia. Kirin tuuhea häntä sen sijaan oli oiva saaliskohde, jota oli hauska vaania ja muiden kanssa oli kiva seurustella muuten vaan. Ihmisetkin Susu huomioi innolla ja kävi moikkailemassa kaikkia. Epäilimme vähän oliko reissu turhan raskas pennulle, mutta ei suinkaan. Tuntui, että pikkulikka alkoi vähän vasta päästä vauhtiin treffien lopun jo häämöttäessä, eikä se kotiin päästyämmekään simahtanut millään. Aika virtaisa touhupatteri.

Ainoa ikävä juttu oli tapaamisen lopussa sattunut välikohtaus, kun yksi koirista rähähti oikein kunnolla Susulle. Fyysisiä haavereita ei kuitenkaan päässyt käymään ja toivottavasti ei henkisiäkään. Ei Susu ainakaan tähän mennessä ole tuntunut olevan moksiskaan. Harmittaa kuitenkin, tuntuu olevan mahdoton tehtävä varjella pentua koko pentuajan. Unski-mummo ja Kiri-täti toimivat onneksi huolehtivina sairaanhoitajina, ja olivat salamana paikalla välikohtauksen jälkeen.

Oli kiva tapaaminen, kiitos kaikille! Toivottavasti Susu pääsee taas pian seurustelemaan rotutovereidensa kanssa, oli sillä niin hauskaa.

Aija otti paljon hienoja kuvia, joita löytyy Rinin blogista. Tässä vielä kaikki koirat sievässä rivissä: Jatsi, Wallu, Unski, Pami, Rini, Kiri ja Susu etualalla. Pentu ei vielä hallitse ryhmäposeerausta :)


Illan vietimme tokokurssin teoriassa eikä Susu näyttänyt saaneen mitään fobioita lenkiltä. Se nimittäin moikkaili Vilma- ja Vanja-noutajat reippaasti ja yritti vähän haastaa leikkiinkin. Rohkeasti ja itsenäisesti liikkui Nuuskulassa muutenkin. Taisi jossain välissä viimein simahtaakin johonkin nurkkaan, jo oli aikakin! Nyt on taas ralli käynnissä; eikö tuo ikinä väsy? :O

Miimi kylässä ja nuorisorikollisuutta

Miimi-kasvattaja kävi eilen, lauantaina, tuomassa Susun rekisteripaperit. Susu oli riemuissaan ja oli kuulemma kasvanut kovasti. Niinhän se tosiaan tekeekin, tuntuu hujahtavan ihan silmissä; joka aamu kun avaan silmäni, on se ihan varmasti venähtänyt ainakin pari senttiä. Pian koittaakin jo koipeliinivaihe, hih. Koiralapset ovat aina niin hupaisan näköisiä siinä ikävaiheessa.

Illalla Susu tuli saattamaan minua kaupungille. Citykoiran viran toimittaminen sujuu jo hienosti ohi jylistäviä busseja myöten. Tällä kertaa kävimme myös kauppakeskus Iso Myyssä lämmittelemässä. Koiriahan sinne ei saisi viedä, mutta eikös tuo vielä pehmolelusta mene... Susu istuskeli kaverini sylissä hyvän tovin maailman menoa tarkastellen, mutta kun ohikulkenut vartija mutisi "tänne ei noita saisi oikeasti tuoda", niin liukenimme paikalta. Vaikkei vartija kovin topakkana ollutkaan, ei ehkä vielä yhdeksänviikkoisena tarvitse rikollista uraa kunnolla aloittaa ;)

Tyttöjen juttuja

Susulla ja Elli-fieldillä on ihan omat juttunsa. Elli hepuloi ja heiluttaa häntää niin että peppu meinaa lähteä irti, Susu vaanii ja räkyttää ruskeaa karjaansa. Kävimme perjantaina moikkailemassa taas Elliä ja meno oli siis yhtä hullua kuin viimeksikin. Paini, ralli ja peuhaaminen sujuvat niin ulkona kuin sisälläkin. Sisällä ehdottomasti parasta on Elli loikkii sohvalta sohvalle ja Susu vaanii -leikki, joka koettelee niin parkettilattioita, sohvanpäällysteitä kuin ihmisten korviakin. Tytöistä se on ihan huippu leikki, jota ei malttaisi lopettaa ollenkaan. Sohvalla illistelevästä Ellistä kimpaantunut Susu sisuuntui niin, että kovalla yrityksellä pomppasi sohvalle ihan itse. Siitähän vasta riemu nousi.

Ulkona tapasimme myös naapurin ystävällisen Juuso-kultaisennoutajan, joka oli Sususta pimeällä kadulla vähän epäilyttävä. Ison vaalean kanssa oli kuitenkin kiva nuuskutella ja tutustua varovaisesti.

Susu tuntuu yllättäen todella pitävän kaverini, Ellin omistajan, pikkusiskosta. Pentu viihtyy Venlan sylissä todella hyvin ja tervehtii innolla käsiä nuollen. Susu taitaa rajuna lapsena itsekin pitää vähän rajummista otteista, jotka nuoremmilla ihmisväestön edustajilla on ;)